Tällä sivulla kerromme lain määräyksistä ja säädöksistä, jotka vaikuttavat Senioreiden palveluihin, terveydenhoitoon ja asumiseen.
Palveluseteli on vaihtoehtoinen palvelun järjestämistapa kunnan itse tuottamalle tai ostamalle palvelulle. Kunnat voivat itsenäisesti päättää palvelusetelin käytöstä sekä palveluista, joissa sitä käytetään. Sitä käytetään kunnissa monin eri tavoin.
Palveluseteli on kunnan myöntämä sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus = palvelusetelin arvo. Palveluseteli on aina henkilökohtainen, eikä sitä voi vaihtaa rahaksi eikä palveluseteliä voi käyttää muuhun kuin myöntämispäätöksessä määriteltyyn tarkoitukseen. Palveluseteli voi olla vaikkapa sähköinen kortti tai viranomaispäätös.
Kun kunta on arvioinut palvelun tai hoidon tarpeen, voidaan asiakkaalle myöntää palveluseteli. Esimerkiksi kotihoidossa viranhaltijan tekemässä päätöksessä määritellään mitä palveluja seteli kattaa ja kuinka kauan se on voimassa. Palvelusetelin arvo voi olla tasasuuruinen tai tulosidonnainen.
Palveluja voi hankkia yksityiseltä yritykseltä tai kolmannen sektorin palveluntuottajalta, jonka kunta on hyväksynyt palveluseteliyrittäjäksi. Asiakas maksaa itse palveluntuottajan veloittaman hinnan ja palvelusetelin arvon erotuksen. Palvelusetelillä tuotetusta palvelusta ei voi saada kotitalousvähennystä ja palvelu on arvonlisäveroton.
Kotitalousvähennys tarkoittaa verosta tehtävää vähennystä, kun
– ostaa palveluja kotiin tai vapaa-ajan asunnolle
– tai palkkaa jonkun tekemään työtä
Vähennystä saa enintään 2 250 € vuodessa (2021). Omavastuu on 100€.
Vähennys on henkilökohtainen eli aviopuolisot voivat saada vähennyksen kumpikin erikseen. Vähennysoikeus on myös lapsilla, jotka ostavat palveluita vanhemmilleen tai isovanhemmilleen.
Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen yksityinen kotona tehtävä kotitaloustyö esim; siivous, ruuanlaitto, pyykinpesu, piha- ja lumityöt, hoitotyö; lasten ja vanhusten hoitaminen kotona, asunnon kunnossapito- ja peruskorjaustyöt ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä asennustyö, kunnossapito ja opastus Verohallinnon sivuilla on taulukko, jossa on kattava listaus kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä, sekä maininta mistä ei saa vähennyksiä. Materiaalihankinnat eivät kuulu vähennyksen piiriin.
Kotipalvelua ja niiden tukipalveluja on mahdollista saada sosiaalihuoltopalveluina arvonlisäverottomasti. Palveluja arvonlisättömästi voi saada, kun on sosiaalihuollon tarpeessa esimerkiksi toimintakyvyn alentuessa iän tai sairauden vuoksi.
Mitä tarkoitetaan kotipalveluilla ja niiden tukipalveluilla?
Kotipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvia toimia tai niissä avustamista. Kotipalvelujen tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, siivous-, kylvetys-, ja saattajapalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.
Milloin sosiaalipalveluja voi saada arvonlisäverottomasti?
Julkisen toimijan asiakkailtaan perimät maksut sosiaalihuollosta ovat verottomia. Yksityisen palveluntuottajan palvelut on mahdollista saada myös ilman arvonlisäveroa. Edellytyksenä on asiakkaan sosiaalihuollon tarve eli toimintakyvyn alentuminen sairauden tai iän vuoksi. Lisäksi palveluntuottajien toiminta tulee olla sosiaaliviranomaisten valvomaa.
Palveluntuottajan tulee täyttää tarkat edellytykset. Sosiaaliviranomaisen päätöstä ei kuitenkaan tarvita. Palveluntuottajan tulee olla merkittynä yksityisten palvelun antajien rekisteriin (www.ytj.fi) tai palveluntuottajan tulee olla tehnyt ilmoituksen tuottamistaan palveluista ja tukipalveluista siihen kuntaan, jossa toimii. Tukipalveluiden antajien ei tarvitse olla rekisterissä, mutta heidänkin on velvollisuus tehdä kuntaan ilmoitus.
On huomioitava, että mahdollisuus verottomuuteen koskee ainoastaan niitä palveluja ja siinä laajuudessa, joiden tuottamisesta yksityinen palveluntuottaja on merkitty rekisteriin tai on tehnyt ilmoituksensa. Palveluntuottajalla tulee olla asiakkaan kanssa yhdessä tehty palvelusuunnitelma ja palvelusopimus palvelujen tuottamisesta sosiaalihuoltopalveluna. Lisäksi palveluntuottajalla tulee olla nimettynä palvelun laadusta vastaava henkilö ja omavalvontasuunnitelma. Ympärivuorokautisen sosiaalihuoltopalvelujen tuottamisessa tarvitaan aina sosiaaliviranomaisen lupa.
Miten toimia?
Selvitetään alueen rekisteröityneet yksityiset sosiaalipalvelujen tarjoajat ja valitaan palveluntarjoaja tästä ryhmästä. Palveluntarjoajan kanssa tehdään yhdessä palvelusopimus. Palveluntarvitsija kertoo ja kuvailee miten oma toimintakyky on huonontunut ja minkälaista apua tarvitsee. Kyseessä voi olla avun tarve esimerkiksi tilanteessa, jossa omaishoitajana uupuu, lonkkaleikkauksen jälkeen tai muistisairaus aiheuttaa lisääntyvää avun tarvetta. Virallisia lausuntoja tai lääkärintodistuksia ei tarvita. Oma arvio on tarpeellinen. Tämän jälkeen määritellään mitä ja kuinka usein apua tai palveluja tarvitsee, esimerkiksi siivous- ja kylvetysapua. Tämän jälkeen palveluntarjoaja päättää mahdollisuudesta alvittomaan hintaan palveluissa.
Lisätietoa arvonlisättömistä palveluista verottajan sivuilta.
